Paasisassarsiorfiit

PAASISASSARSIORFIIT PILLUGIT

Dorte Mandrup Icefjord Center NordicView Update v3 copyright@www.mir-min

Paasisassarsiorfimmi sumiiffigisamii kulturip pingortitallu oqaluttuarisaaneranit ilikkagaqarsinnaavutit. Saqqummersitagut pitsaalluinnartut ullutsinnut naleqqussakkat misikkaatinik atuititsisuupput. Paasisassarsiorfiit aamma naapittarfiupput; cafémi kaffisorusaarsinnavutit, assassukkanik, atuakkanik takornarianulluuniit nioqqutissianik il.il. pisiniarsinnaallutit. Paasisassarsiorfik siulleq Ilulissani ammareerpoq. Illorsuup saqqummersitat sermip sikullu inuunermut paarlattuanullu inuit sermimut sikumullu sunniutaat paasissutissiissutigineqarput. Ilulissani paasisassarsior-fimmut pulaarnissannut pilersaaruteqaruit Kangiata Illorsuata nittartagaani paasissutissat nassaarisinnaavatit.

Paasisassarsiorfiit nutaat arfinillit

Render Icefjord Center The Edge 1600x900-min

Avannaata Kommunia – Kangiata Illorsua

Sermeq inuunermut pingaaruteqarpoq. Sermeq sikulu Qeqertarsuup Tunuani nunattalu ilarujussuani inuunerup oqaluttuarinerani pingaaruteqarluinnartuupput. Kangiata Illorsuani sermip sikullu inuunermut paarlattuanillu inuunerup sermimut sikumullu sunniutaasa oqaluttarineqaneranni isiginnaaginnarani qaffasissumik pitsaassusilimmik peqataatitsinissaq pingaartinneqarpoq. Kangiata Illorsuanut pulaartut silaannaap allanngoriartornerata pinngortitamut tassanilu pisut ingerlarnganut sermip sunniutai pillugit nutaanik annertunerusumillu paasisaqarlutik misigitinneqassapput. Nunami UNESCOp 2004-imi nunarsuarmiunut eriagisassanngortitaani sermip sikullu inuit inuuniarnerannut kulturimullu pingaarutaat aamma ilikkagaqarfigissavaat.

Anguniarneqarpoq Kangiata Illorsuanut pulaarnerup pinngortitami avatangiisigisatsinni inuup inissisimanera pillugugu paasinnittaaseq allanngortissagaa.

Kangiata Illorsua pillugu suliniut Realdaniap, taamanikkullu Qaasuitsip Kommuniata (manna Avannaata Kommunia) Naminersorlutillu Oqartussallu peqatigiillutik ingerlappaat. Paasisassarsiorfik suliniutinit arfinilinnit, sumiiffigisaminni misisgisassarsiorfissatut atuuttussani, siullersavoq.

Whales-min

Kommuneqarfik Sermersooq kitaa – Paasisassarsiorfik Nuumi Pinngortitaq Geologiilu

Nunatsinni nunasiaateqalersut Nuuk nunasiffigeqqaarsimavaat. Nunatsinni illoqarfiit pingaarnersaattut issittoqarfimmi illoqarfissuuvoq kulturikkut uummaarissumik pikialaarfiusoq, allatigullu amerlasuutigut Nuuk nunatsinnut moderniusumut qitiu-voq. Nuup Kangerluani uumassuseqarneranut siunsinnerpaanik takussutissaqarpoq, tassa nunatsinniinnaanngitsoq kisiannili nunarsuatta tamarmiusup-oqaluttuarisaanerani.

Isuani qaqqami geologit uumasuaraqarsimaneranik-takussutissanik ukiunik 3.800 milioninik pisoqaassusilinnik nassaarsimapput. Taamaasilluni upernarsarneqarpoq nunarsuatsinni uumassuseqarneq siullermik ilimagisamiit ukiunik 200 millioninik pisoqaanerusoq, nunarsuattalu oqaluttuarisaanera nutarterneqartariaqalersimalluni.

Nuup Kangerlua 10.000m2-itut annertussuseqarpoq ulloq mannalu tikillugu uumasoqarfiuvoq alutornarluinnartunik nunami imarmi silaannarmilu.

Paasisassarsiorfimmi Nuuk Pinngortaq Geologiimilu oqaluttuarineqassapput nunantsinni uumassu-sillit siusinnerpaat, nunavissuit avissaartiternerat piffissarlu taamanersuaq nunatta ækvatorip nalaaniiffigisimasaa. Aamma oqaluttuarineqassapput umaasuseqarnerupi aallarnernera Nuullu eqaani ummassusillit.

The Hvalsey church ruin near Qaqortoq in South Greenland-min

Kommune Kujalleq – Issittumi naasorissaasut

Islandimiut oqaluttuaataat sagat naapertorlugit Eriup Aappalaartup nunaq nassaareqqammisani nunasisussanik nutaanik kajungersitsilernisaq siunertaralugu Grønlandimik taaguusersimavaa. Nunatta kujataa avataaniit takusimagaanni qanoq qorsooqqitsigisoq ilisimaneqassaaq. Nunami takoranneqisumi tatsit uunartut ilulissallu nilleqisut, qaqqarsut inngigissut narsaatillu naggorillutik qorsooqqissut akerleriittullusooq illutik alutornaqutaapput. Narsaatit amerlanersaat ullutsinni tamaani naatinneqartut nunaqartunit qallunaatsiaanik pilersinneqaqqaarsimapput.

Maanna nunami sumiiffinni hundredikkaani qallunaatsiaat illukui takuneqarsinnaap-put, nunallu ilaa tamanna 2017-imi UNESCOp nunarsuarmiut eriagissaasa allattorsimaffianut ilanngunneqarpoq.

Paasisassarsiorfimmi Issittumi Naasorissaasuni nunatta kujataani oqaluttuarisaaneq saqqummiunneqassooq, qallunaatsiaat nunasineranniit peerunnerannut silaannaap pissusaata allanngorneranut ullutsinni annertusiartortumik nunalerisinnaanermik periarfissiisumut. Europamiut inuillu naapinnerannit, paasisassarsiorluni angalanernit kristumiullu oqaluffiata kimmut killeqarfianit aamma oqaluttuaassooq.

Fari, ice fishing area-min

Qeqqata Kommunia – Nunat Inuit piniartarfii

Nunatta sinneriaani kitaata qeqqata nalaani nunatsinni nunat sermimik qallerneqanngitsut annersaraat. Ukiuni hundredekkaani Inuit tamaani nunami immamilu pianiartarsimapput. Nunami piniarnermut atortuusimasut inunnit pilersinneqarsimasut sumi tamani takussaapput. Tamannarpiaq pissutigalugu nunap ilaa tamanna 2018-imi UNESCOp nunarsuarmiunut eriagisassanngortitaatut toqqarneqarpoq.

Sisimiuni Paasisassarsiorfimmi Nunat Inuit Piniarfiini nunatsinni nunasisut siulliit Saqqap Dorsetillu kulturiinut ilaasut oqaluttuarineqassapput. Qarngarsuarnitsat ilisi-matuussutsikkut Palæo-DNA pillugit paasisat nutaanerpat itsarnisarsiuullu assaanik-kut paasisaat saqqummiunerisigut uumarissarneqassapput. Inuit qanga inooriaasiat silarsuarmit isiginnitaasianit immikkoortinneqarsinnaanngitsoq aamma oqaluttuarineqassaaq.

Paasissassarsiorfimmi Nunat Inuit Piniariartarfiini inuit pinngortitallu imminnut ataqatiginnerat aammalu kulturit naapinnerisa qanoq nunatta kitaata qeqqa qitiusumik niueqatigiittarfiunera suli annertusarneraat oqaluttuarineqassapput.

Climbing descent in Tasiilaq Fjord-min

Kommuneqarfik Sermersooq kangia – Issittumi Ilisimasassarsiornerit

Nunatta Tunua nunarsuatsinni inuilaarsuit amiakkuisa ilagaat. Tamaani sikorsuit Qalasersuarmiit sineriak sinerlugu tissukaartut allaat aasaanerani nuna tikikkuminaallisittarpaat. Nannut puisit maliitarisarpaat ilaatigullu illoqarfiit tikillugit mallittarlugit. Tamaani inuit pinngortitap atugassarititai malillugit avinngarusimallutik ukiut hundredikkaat nikinerisa siuliat tikillugu inuusimapput. Pissutsit tamakku Tunumiut kulturianit kimittutitsipput immikkuullaritstsillutillu.

Sineriat annertoqisut misissuinissamut qammaasutullut ipput taamaammallu piffissat ingerlanerini anguterpassuit kajungilersitsisimavaat, pinngortitalli peqqarniitsup ilisimasassarsiortut ilai tigummiinnartarsimavai.

Tasiilami paasisassarsiorfimmi Inuit kulturiat piniarnermit toqqammavilik uperisaallu oqaluttuarineqasssapput Europamiunik kristumiunik naapitsinerat ilanngullugu aammalu ilisimassarsiornerit annerit oqaluttuarissallutik.

Old Ways Of Living in Aasiaat-min

Kommune Qeqertalik

Paasisassarsiorfimmi sammineqartussat suussusaat suli aalajangerneqanngilaq.